On aamu ja Nathaniel nukkuu:
Nathaniel: Nhhn? Onko jo aamu...no nyt on se päivä...
Nathaniel: Tästä ei pääse yli eikä ympäri. On keksittävä Bao Daille lahja.
Nathaniel: Tai muuten olen hukassa...Ties mitä se tyttö keksii jos en anna lahjaa.
Nathniel: Lahjan on oltava täydellinen tai muuten ei hyvää seuraa.
Nathaniel: Hmm? Jos antaisin hänelle uuden mekon?
Nathaniel: Äh, ei. Sitten Bao Dai luulisi, että minä luulen että hän ei osaa itse ostaa vaatteitaan!
Nathaniel: Ehkä hän haluaisi pampun? Hänhän tykkää mätkiä kaikkea...
Nathaniel: Äääääh...Sittenhän hän lyö sillä koko ajan minua!
Nathaniel: No sitten voisin antaa kukkia.
Nathanuel: Pöh! Liian tavallista ja kukat olisi kuitenkin väärän värisiä...
Nathaniel: Hän voisi tykätä megafonista...koska huutaa niin paljon...
Nathaniel: Ei todellakaan! Kaikilta menisi kuulo!
Nathaniel: Voisi kyllä hankkia hänelle soittimen-
Nathaniel: Tarkemmin ajateltuna soitin ei pysyisi ehjänä Bao Dain käsissä...ja hän muutenkin sekoittaa soittimet. Luulisi ostamaani pianoa tuubaksi.
Nathaniel: Hetkinen! Soittimen sijaan voisin säveltää hänelle laulun!
Nathaniel: Jo vain! Jokin sopiva jouluinen sävel -
Nathaniel: ja jotkut osuvat sanat! Heheh...
No niin sävelsin laulun valmiiksi mutta esitän sen vasta jouluaattona. Tässä on kuitenkin sanat:
On tunnelma jouluinen
Bao Dai kaunis mutta tulinen
tahtoo lahjan
Mä mietin mitä hälle
rimpsuprinsessalle
antaisin
kimaltelevan leningin
vai kukkakimpun väärän värisen
mitä antaisin
nuijanko hän haluaa
vai megafoniin huutaa
ei noista kumpikaan
soitinkaan ei kovaääninen
tai todella hiljainen
hänen käsissään ehjänä pysy
on tunnelma jouluinen
lahjaksi siis sävellyksen
annan Bao Daille
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti